Wednesday 12 April 2017

HISTORICAL RECORD TOH KITOHLOU POLITICAL MOVEMENT BOLNA KUKITE CHEKHIEL DAN LHANGPI


By Mark Haokip | KA 24x7 Online Portal News

Introduction: HISTORICAL RECORD TOH KITOHLOU POLITICAL MOVEMENT BOLNA KUKITE CHEKHIEL DAN LHANGPI

Political Demand/Standpoint kiti hi factual historical record dungjui’a kibolji ahi. Ahin, Kuki te’n political movement ibol houhi historical record dungjui’a kibol ahi itiuvin ahivangin historical record toh akinungngat in ahi, hiche jeh’a chu progress imacha umthei jilou ahin Politics a ‘Chekhel’ ihiu ahi. Hijeh’a chu, historical record dungjui’a kibol hijong leh agam-alei chu history in iti record abol ham tiho vettoh a chuteng hiche dungjui’a chu agam tundoh dingdan kiboipi ahi. Kuki history in igam chu iti record abol a Kukite’n iti politics abol em tihi hetchen angai in ahi. Historical Record toh kitoh louva Political Demand ibol khah diu chu manthahna chunga manthah sonna hidoh ding ahi.

Kuki te’n Political Standpoint athah sembe, ahilou leh khel lele angaipoi; Kukite Political Standpoint kicheh tah’a umsa le ana um jingsa ahibouve. Kum 100 sungin Kukite Political Standpoint nivei bou akikhel nalaiyin adangse hi eimahon ikisemthu maimaiyu ahin, hinlah eihon hicheho chu hetdohna lungthim ineipouve. 

Kukite Political Standpoint masa chu March 1917 Jampi Convention nikho chun anasem uvin ahi, hichu British te bangol noi’a kon Kukite zalenna gam pumpi venbit ding, tithu ana hitai. Ahinlah, chuche phatlai’a chu Scientifical & Technological advancement leh modern economical development, Education toh communication development in Kuki gam ana lonkhum manlou jeh in ana Chamlhat jingsa Kuki gam chu Pu-le-Pate hon British ho’a konin ana vengbit jou tapouvin ahi. Hiche chu Political Standpoint masa ahitai. 

Political Standpoint anina tuni channa tohmolso nailouva um chule aumlam jong ihetdoh loulaiyu chu ahile melma British hon ana suhsetsa Kuki gam avel’a nungsemphat kit ding hi ahibouvin ahi. 

Kuki History kisundoh hon jong eiseipeh’u chu hiche gam nung semphat kit nading lampi eiseipeh nomu ahin India noiya lhuhlut a gam lentah pi chu state neocha sodoh a aumdoh nading thu himhim apang poi. Hijeh a chu Kukite Political Standpoint kicheh tah ahidan leh tulai’a standpoint ilahkhel’u ahidan kahin tahlang ahi. 

Kuki Uniqueness History toh kitoh chat’a Kuki hiding chule gam delding ahi. Hichepi hi hedoh louva Kuki mina politics bol ho jong colonial status Kuki toh chun ka Kuki hina hi kitoh hinam ti hephalouva natong ihinalai uve.

1. India leh Kukigam
(a). Agomlam tah’a sei dingin India gam hi Muslim leh Hindu teho Lengam ana hi. Leng lentah tah ana umuvin, hiche lenglen ho chun Princely State tamtah ana semdoh/inchon uvin ahi. Achanu ham, asopi ho ham, achapate ham chu Lengpa chun ana inchon a Lenggam khat ana tundoh peh’a ana vaihom sahji ahi, hiche ho jouse chu ‘PRINCELY STATE/KINGDOM’ kiti ahi.

Mi ahekhel ho chun Kukiland leh hiche princely state hohi category khat in amu uvin, ahekhen thei pouvin, Kukiland hi India dinga achanu ham or achapa khat hamtoh kibangchat in value apejiuvin hiche hi research lhahsam jeh’a imit’u hahdoh thei hih’a leh lungdon manna iseijiu joh ahi. India gam kisemdoh na dinga chu hiche princely state jouse chu kigom khom uva Indian Union noi’a lutchaikei uva chu’a kona chu India chu Sovereign Country khat’a phondoh hunghi ahi.

Kuki gam chu neo lheh jong leh India sunga um princely state khat toh level kibang ahipon Sovereign Country khat joh ahibouvin ahi. India le Kukiland chu sovereignty nature a level kibang chet ahijoi. Hiti ahi jeh’a chu Kuki te’n Indian Danpi (constitution) noi’a State aneithei nading mun umtheilou ahi. Kum hitih chan hiche hedoh louva India noi’a political demand ibol’u hi achekhel ihinau lenpen ahin, chule Kuki Sovereign History chu India noiya state neocha muna dia kheldoh theina theina tha/political rights kineilou ahin, pum nei’a kineithei himhim lou ahi. Kukite hi India bahkai noi’a kihikha lou ahin hijong hithei lou hiel ahijoi.
(b). Indian Constitution hi hoilheh hen lang chule citizen hodia provision asem hou jong hoilheh jongle; chule Kuki te din duchat-chat umhen lang vetlel lel um jing jong leh Kukite dia kisun ahipoi tihi kihetdoh angai in ahi.

Indian Constitution chu princely state tamtah kiloikhom ho cheng kiloimatna ding leh hinkhom theina ding, chule khantou khom thei nadinga kisun ahibouvin Kuki gam chu achanga Sovereign Country khat a um ahin Traditional customary Law toh kitoh’a Constitution chom aneiding bouvat ahibouvin; chule Uniqueness of Kuki History leh Traditional Kuki Customary Law hohi achombeh, koima chondan toh kitoh lou ahin India chonna dantoh alonkhom theina ding lampi umthei himhim lou ahi. Tutun jong traditional customary law/system of traditional governance akinei jing nalai in hiche hi Kuki Inpi’n ajui jing nalai ahi. Hiche Kukite traditional constitution chu hoihen hoi hih jong leh, chule atha hatmo lheh jong leh koimachan asuhset theilou leh asuhmang theilou ding or suhmang theina ding right nei umlou ahi, ajeh ipi ham iti leh Kuki gam chu independence country khat’a record ahijeh ahi. Hichechu Kuki te dia Sovereign State nature ineinau melchihna ahi. 

Kukite political subject chu India noi’a state muding igot’u hi bollou ding kibol joh ahin ahitheilou dan chu Loipi (Buffelo) sunga Bongnou (Calf) kipien doh sah got tobang ahi. Kuki history jong India noiya state muna ding thusim himhim apang pon, kivaipoh nan eimat vang uva India in Kukite chunga thutanna thei tha aneilou ahi. India gama Kuki gam kilahlutna official annexation record jong aumkhapon, chuche malah a igam’u hi India beh dia Kuki mina alahlut theilou ding jeh uva Kukigam douna lungthim pu’a ihetlou kah uva behkhat gamgi ana kikai khumu ahin gucha ahiuve. Thengtah seidi’a India hi Post Independence Era (1947) jouva pat tuni gei’a dia Kukite Cold War Enemy hijo ahi.

(c). India noiya Kukite’n State imudiu ahileh 1965 laiya Kuki National Assembly(KNA) in Kuki State ana thum chu melmu’a aumphat valset ahitai. 

Achom lam’a seiding in Mizo National Front(MNF) in gam anadel chun Lushei Hills a bomb changei lhah in ana umin ahi, hiche chu country chom ahina dia lha-ong na dia bomb a kivailhah na ahitan, hijong leh Kuki min’a movement kibol ahilou jeh’a India in advantage akilah a Indian Union noi’a akoilut’a state khat’a asemdoh thei joh’u ahi. Amavang Kuki mina movement kibol ana hile vang India in akimatlut thei lou ding Kukiland chu Mizo ho jal’a semdoh ana hiding ahi. 

Ahinlah, ihamtia Kuki Country chu nung tundoh dia ahung umkhah a ahile Mizoram chu Kuki history dungjui’a Kuki ahinauva kona Indian Union akon nungkaidoh thei hikit ding ahi. Ajeh chu Kuki history in record abol tobanga Independence State a akinung tundoh tokah a hiche history hi revelant jing jeng ding ahi.Ajeh pentah chu ahile minam dang ho history record ho leh Kuki te’a hi kibang theilou ahin ajeh chu history a kisun khu ivet leh British ho hung valut masang peh a jong Kuki ho ana zalen jing ahidan reflect abol ahi.

Hiti’a azalenna kisuhset peh ho gam nungtundoh kithei ahidan hi vannoi nampi ho kilolna UN Charter sunga Chapter XII, International Trusteeship system, Article 75 – 84 sunga kichen tah in akisunin ahi.

Kukite chun country aneinau thusim anei jeh uva India noi’a Kuki State kimu theilou hiel ding ahi. I-hamtia vangset pi’a India noi’a Kuki State akimukhah jong leh Kuki in sovereignty nature anei chu akisuhmang ding chule dingdoh thei talou ding joh ahi, alang khat a India in International law leh Human Rights noi’a maijumna akimu doh ding vannoi kivaipohna dan jaalou le juilou hidoh ding UNO Charter/Constitution jalou hiding political punishment tamtah amu thei ding jeh’a Kukiland chu country chom ahijing jeh a chu Kuki mina Indian Union noi’a state pehtheina tha aneilouvu ahijoi.

Hiche jeh a chu Kuki hohi Naga leh Meilhei isodoh nadiuva India in lungthim them tah’a ichung uva politics abolu ahidan matdoh thei ahitai. Hitiho umdoh thei nadia chu Schedule Tribe list a category muthei nadia kot lentah jong ana hon doh’u ahi; hiche chun tutua jong Kuki nam sunga kitomona alensah a ama ama kitum vaipoh a zalen tah’a umtheina ding tha apeh ahi. 

Chule Kuki War of Independence 1917-1919 sunga British ho anasat chu mi lhomcha bou ana hiuvin, ama ho bouvin British ho ana sat uva hiche thusim chu vannoi het’a sutdoh ahivang a gaal bol’a pang ho bou chu Kuki hidiu tina ahipoi, Kuki atam’a tam ahi. Mizo le Chin tailou Kuki ahilam kihet talou hi hop-som lah a hop-ko tobang hiding ahin amaho hi koi ahiu kihetdoh sahna ibolpeh diu hi political action plan khat’a nei ngai nalai ahi. Hiche hohi ihet themthei lou jeh uva India noi’a district pou/6th Schedule pou/State pou adia lhoh senna ding kham bou lungthim inei hamhamu danin akilangin, ami-asa le agam hethei lou le hethem theilou, igam’a dia politics bola kisaboi thei chu Kuki nam le gam adia ngaichat hitalou hiel joh ahi. Phatah in gel’u hitin Thutah lampi’a chetau hite, lungthim le phat apamai lheh tai.

1917 – 1919 kum sunga Kuki-British gaal kisatna hi lhangphong’a vannoi het’a gaalpi’a kidouna ahin ama vang 1760s langa pat Kuki hole British ho hung kitohmo’a hung kidoupeh joh ana hitan; hiche kiboina sung chu 1919 chan chun kum 159 jen alut in ahi. Gaalguh apat’a gaalpi changei’a gamhuhna jeh’a British ho hindoute chu gaal thipkal kum 100 lhin nung jeng in jong ikhangdoh naipouvin ahi.

2. Kuki gam Suhbei nadia India Politics bol dan
(a). India in 1947 a Independent amu jouva pat inam hinau suhbei pehna dinga secret tah’a politics eihin bol khum’u hi hitin neibol uve ti’a ngoh thei jong hilou chule matthei jong hilouva lungthim them tah a eibol’u ahi. Ahivangin Kuki history chu melma British hon record phatah a ana boldoh jeh uvin hiche historical record ho chun ahin molphou sahthei diuvin aumdoh kit uvin ahi. History in record aboldan toh kitoh chat’a politics ibol tengleu vang koimacha adoudal’a hung pangjou lou ding ahi. 

Hijeh chun inam’u hi sedeh hen teldeh tajong leh ilungthimu lhahdai sah pou hitin amavang hitobang thutah ho tahsan thei talouva lung lhalhop thei lamkai iumkhah leu ikidalse diu chu nam damna hung hijo ding ahitai. 

Ajeh chu Northeast India, Chittagong Hill Tracts, Arakan Yoma, Tripura, Manipur, Nagaland, Silchar, Barrack Valley leh Sagaing Division (Kangmang Phai) toh Chin Hills pumpi hi British hon Kukite lenggam ‘Kuki Country’, ahi tia physical/geographical map hoitah a ana semdoh uva, alet-aneo jong ana tetoh uva gontupsa ana koiyu ahi. Kuki History record boldan toh kitoh’a nam na tong louva India noi’a state khat’a kikhai teitei ding lungput a ikikanchah teitei leu Pu-le-Pa ten British te koma chamlhat nading declaration thum louva Thihnang(musket) le Ponsan ana thum sang uva nuijat umjo ahi, tina ahi. 

Kukite hi political freedom dungjui’a tuni chana hi gam-3 a songkul tang nalai ihiuvin, hijeh chun India noi’a state ithumu hi jail sunga ji-le-cha neiden’a inchen khosah boipi ding kigo tobang ihiuvin, jail sunga ji neiden na ding dan(Law) in aphallou banga India noia state khat delding kitihi adan sunga kikoilut theilou leh chenglut theilou ahijoi.

Babylon Lengpa Nebuchadnezzer in Israel te ana kaimang a chule avaihom khum jou khonung a Babylon Lengpa Daria phatlai’a chu Israelte chu Babylon gama nomsa tah’a ana cheng ahitauve, hijong leh sohchang ahinauva kon chun Leng Daria in ana lhadoh uvin Israel Lenggam anung tundoh kit uvin ahi. Hiche tobang chat’a hi Kukite jong India, Burma le Bangladesh government noi’a geo-politics lampanga sohchanga kihenden ihinalai uve tihi hetdoh ngai ahi. 

Hijeh chun 1919 kum apat ihin sim leh kum 100 lam songkul tang ihitauve tihi akichensat in isohchankal’u asot behseh tan ahi. History in Country khat ihidanu kicheh tah a eiseipeh uva eihetsah’u ahin eihon ngol manin imadondon piu iduchauvin ichandiu igoulo diu jong hilou hopi Pathen sangin itahsan jo tauvin; lungneona le ngolna chom chomin ilhugam tauvin nuijat jat umin ikilangdoh tauve. Hijeh chun, kinunghei utin eimaho lampi’a kichetaute.

(b). India in Kukite leh agam thusim ahet hoisel ahijeh chun ‘Hopkhen&Suhbei’ (Divide&Abolish) policy eibolkhum un, ikimel-hetto uva ikipumkhat naloudiu leh ihatmo nadiuvin igam’u chu state 7 in ahomkhen uvin, adeh in Assam sunga hin abangloi asuhat un abangloi asulhasam uvin ahinau dihtah a-immang peh uvin eimaho deidan le kihetdan cheh in Tribe min chom cheh minpu in eibottel deh tauvin, kum tamtah achephat in eiho jong chichom nam chom cheh danin ikive tauvin ahi.

Kuki ho tamdan chu Dr. Horatio Bickerstaffe in ‘The Wild Tribes of India’ kiti lekhabu (pp.179-189) sunga hitin asunin ahi: “ The Kookies(Kukis) are numerous race whose proper limits have not been defined even to this day”, ati’n ahi. 

Chuti ahile British hon Kuki atihou chu tukhonunga ihetdoh hou Manasseh hiho jouse jong hi ana seitha nau ahi. Ajeh chu Manasseh ho jouse hin 80% tobang vel kibahna inei sohkeiyu ahi. Hilai tah hi British scholar hon ana muchiet jeh uva chu Dr. Horatio Bickerstaffe jong hin ana sutdoh ahi. Tu khonung hin hiche Manasseh hi Kuki Country sunga Kuki ahilam kihetdoh talou ho holdoh na tools phatah a pang doh ahitan ahi. 

Northeast India/Kuki Territory sunga cheng Kuki nam ahilam kihet lou Kuki ho chu: Karbi, Zeliangrong, Kachari, Bodo, Konyak, Singpho, Phom, Yimchunger, Khiamnungan, Chang, Sangtam, Tagin, Mishing, Miji, Adi, Notce, Wancho, Apatani, Bugun, Misi, Padam, Sherdukpen, Tani, Khamba, Khamti, Lishpa, Memba, Milang, Mishmi, Monpa, Nyishi, Sangkhen, Tangsa, Zekhering, Tai Phake, Ahom, Chakma, Meitei etc. ahiuve, tina ahi. 

Kuki Politics chu Kuki Historical facts toh kitohchat’a ibol poupou leu chunga minam hohi abon chauva history in aminam hinau Kuki a chu anungkoilut chaikei diu ahi.

(c). Kuki Thusim leh gam suhbei ahithei nading in, malai pu-le-pate phatlai apat Kukite vaipohna noiya ana khosa jing Naga ho chu government in ahin mangcha jingin ahi. Hitobang thusim hoi nei ihijal un 1960s jouva pat chun Naga hon Kuki Haosa aching lailai holeh miching lekhathem cha cha tamtah ana thatdoh un ahi. 1990 apat 1995 sungin ‘Ethnic Cleansing Campaign’ eina bolkhum uvin hivachun mi 1000 val ana that un kho 300 val asumang uvin, mi lakh 1 val chenmun gemun neilouvin akoi uvin ahi.

Eiho la India danpi noi’a citizenship nei kihingal ahivang a chuchelai a chu iti dana India government in eina dondauva kihetmosah jeng theiyu ham, tihohi igelthah kit uva pha ahi.
I-nam pupiuva thagam a igam jouseu lahpeh’a chule inam hinau jong suhbei peh’a ‘KUKI’ kiti suhmanga umsah ding, chule history, language, culture le tradion inei jouse’u jong khelpeh/lahpeh a Nagate adia semdoh ding ana tiu ahi. Hiche hi Indian government guhthim policy-programme ana hijing ahi. Hiche hi hoilaimuna a Proof kimu em iti leh 3rd August 2015 nikho’a NSCN-IM Framework Agreement asempeh’u hin kichen tah in alungthim phat lounau ahin sulang tan ahi. 

3.NSCN-IM Framework Agreement leh a Future
(a)Hiche Freamework Agreement hi purely Anti-Kuki work plan ahin, chule practical tah seidia ‘psychological plan of attack’ tithei ahitai.

(b) Hiche ‘plan of attack’ jona ding leh hiche’a kona huoidoh nadia Indian Constitution noi’a provision khat noi’a chanvou chan ding hi ahilou ding beh kibol kha joh ahi. 

Ajeh chu India in eisuhmang thei nadiuva mulou ding chanvou eivetsah uva hiche ilungmon kah uva chu Naga Framework a jeptel ding, Naga kisohlou sese chu Mizo kisoh doh dia thang akamu ahi. Hiche jeh’a chu asunglanga Naga ho atildoh uva Naga hon Mizo ho atildoh son uva Greater Mizoram preparation aguh bolsah uh ahin, hiche lolhin sah nadia chu Article 244(A) alhangsap sah kit’u ahi. Hiche Article 244(A) noi’a provision chu greater Mizoram kisohdoh dia abol sonna’u ahi. Hijong chu ahoilheh vanga Kuki suhmang nading policy ahi.

(c) Naga hohin alungtup’u amulou diu hi India in ana hetchen ahi. Amasa chun Sovereignty ana del uvin, hinlah Fake History a pansa ahijeh’u chun India in vannoi mitmua aboipi vang uvin asungguh ah alungkham naisai pouvin ahi. Naga ho jousei kisuhthip nading lampi umsun chu Kuki hon thusimbu’a kisunlut banga politics iboldiu hi ahi.

Naga in ‘Sovereignty’ adel kitma chu Kuki gam le history jouse vallhum chaikei a mu ding atiu ahin vangphat umtah in ‘Ethnic Cleansing Campaign’ ana bol uvin ahile hichechun ana lolsam sahdel uvin ahi. Hiche kahlah’a chu India in jong Kuki gam suhmang nadia chance lahna aneisonkit’u ahi.

Kuki country suhmang nadia Naga hohi India in gaal manchah’a aneidoh kit’u ahi, hiche alhun thei nadia chu akinepsah uva Framework Agreement aneipiu ahi. Ahi jeng vanga Naga hon Nagaland state gam tailou adangse claim abolu hi hitheilou hiel ahi, ajeh chu Naga Issue chu India in atanchaisa ahitai hichu India noi’a state apeh’u khu ahin Shillong Accord chu akichaina ahitai, hiche jouva tuni chana abolu hi aduam manu ahitan, athahat manuvin minam dang ho lhemlhau henlang achung uva kichem jong leu akot kikhah ahitai, moh’a protest kibol henlang jummo tah in gitlou changing meithal in movement kibol leh kimumo ponte ti’a agel jeh uva abolu ahin Naga integration limit kichai ahitan valid politics hitalou ahi. Chule kagamu ahi ti’a claim abol’u jong Kuki gam ahidan India in ahehoisel in ahi. Nagaland jeng jong Kuki Country sunga um ahin adeh a Naga issue hi India subject hinaisai lou ahin Kukite subject joh hijo ahi.

(d) Framework Agreement point tamtah um jong leh ‘Sharing of Sovereignty’ leh ‘Unique Naga History’ thudol hi themkhat hilchen ute:
(i) Naga te leh India in Sharing of Sovereignty policy exercise bolkhom dia kinoptona aneiyu hi detmo ding ahipoi. Amani sungkah’a jong kithokhom ahi jeng vang uva atam chan joh ding kichulhon ahi. Sharing of Sovereignty leh Unique Naga History teni hi ‘Two sides of the same Coin’ ahibouve. Kuki gam hi Nagate leh India akichuna lhon agreement point hijo ahin, ahideh a chu aboncha India government benefit nading ahibouve. Naga te’n kum 60 val movement ahin bol nung uva ibol’a Framework Agreement noiya “Unique Naga History” flagship campaign ahin bolpan ahidem? Kukite Unique History chu 1917 – 1919 sung’a recognised kichai ahitai. Sharing of Sovereignty atiu vang hi agam thum jouseu hi historical record a Kuki gam ngenchan ahiphat’a ama ho achantah tah thei nadiuva hiche Kuki gam chu India le Nagaten neibomu hitin achunga Naga hon vai kihop uvinge, atinau ahi. 

Hiche ideology hi ipi jeh’a kibol ham iti leh ihamti’a Naga ho alosam khah jong le agam chunga Kuki hon power exercise abolthei nalou dinga agonu ahikit in amavang ‘Sharing’ sehseh hile India in anoppeh diu ahin ‘Sovereignty’ ajao jeh’a government of India in nop peh theina valid rights exercise abolthei lou hiel ding ahi; Ipi jeh inem itile, Naga hon gam claim abolnau sung chu ‘Kuki Country’ tia record aumkhah khel khel jeh ahi. Amavang Kuki ho chun gam lentah ana neikha jong leu British toh ana kidou khalou bang hihen lang record anabol louvu bang hitaleh tunia igam jouseu hi anom nomin akilah thei ahinai, ahin record kibol chehcheh ahikhah jeh’a Kuki ho chu ngolbol a vaihomkhum tailou adang aboldiu umlou ahi. Simple tah in hetbailam din sei ute.

Naga hohin kum 60 val politics ahin bol vang uva Kukite banga ‘Unique History’ aneilouvu ahi. Hiche history chu framework agreement noiya ahin kisemthu kigot nalaiyu ahi. Kuki hohi gun power toh politics toh kitho’a force a Naga a lutsah diu Kuki history, gam, custom, culture le language, etc. jouse chu Naga history, culture, custom, language, gam sodoh or convert boldoh ding tohgon ahi. Hiche politics chu ajo khah uva ahile Kuki sovereign history chu Naga sovereign country semdoh na neiding tihi ahi. 

Ahinlah India in hiche Naga achievement chu complete ahiteng Naga state chu kehlet peh a Indian Union noiya kanbeh chahkheh ding, Kuki country sese chu Nagate or Naga min mangcha India leiset sodoh ding tihi ahi aguh chepi sonkit’u ahidan ahuinun’a kon het jeng thei ahi. Thuh tah’a kigemtou ahi. Hiche alungput phalou jouseu chu 3rd August 2015 nikho’a chu ahin kiseidoh’u ahitai.

(ii)India le Naga in hiche game chu alolhin jouteng India in Nagate athatjo kit leh kum 100/200 joule Nagaland gam sunga Hindu or Kol muchi ahin tulut ding ‘Genetic Biological policy’ a invade ahin boldiu Naga theng um talouva Naga minpu Kol tobang, Naga tobang hung hijoukei diu ahi. Tua Manipur a Meilhei te jong ‘Religious le Culture’ lama invade anabol uva kum 200 jou lam’a alimput’u akikhel behseh lou vanga achon namlhah hou Kol a toh kibang ahitai.

(iii)India le Nagaten Framework mangcha hiche gaal a hi India ahin jo khah’a, ihamtia Naga hon thaneina ahin neikhah leh kum 100/200 jou leh Naga hon ‘Genetic Biological policy’ ahin manchah kitdiu Northeast gam sunga minam tamtah ahuikhom houle Nagaland Naga ho hi ‘Tangkhul thengsel’ chi’a ahin kheldoh diu ahi. Hiche nadinga chu social security&safety noi ho’a ‘Sperm Bank’ ho ahin semdoh diu Sperm Doner ahin neidiu amavang Tangkhul ho sperm ho bouchu 90% ahin manchah diu chanei nom ho sunga ahin kaplut peh diu, abang chu achanei kisuh louna dia medical examination kibolna sunga aguh a chithina lou apeh diu, namdang chi ho chu atha peh uva hitia chu numei sunga naosen chi umsa ho jeng jong ahin khelpeh diu ahi. Hiti hohi tutua a politics a play dan houhin khonunga ahinbol diu le akisah nadiu lungput aseidoh ahitai. 

Hiti ahi jeh chun Kukite dingin eimaho Historical facts dungjui’a politics kibol a igamu Kukiland kitundoh ding chu alampi jong bailam jo ahin, adeh a ahahsa ding jouse jong Pu-le-Pa te leh British hon ana semtup chaisau ahitan tua hi non-violence a political movement bol ding, ichamlhat nau gam pumpi history in record abol sung sese hi vannoi in ‘INDEPENDENT’ (Chamlhatna) anung peh kit nadia natoh kipat phat chu hunglhung ahitai. 

Kukite Issue chu India subject ahipon UNO subject hijo ahi. Hijeh a chu Naga hon igamu achanthei nadiuva ‘Unique History’ aneilou jeh uva alungtup’u lolhinna dinga ‘Unique Naga History’ flagship campaign leh ‘Sharing of Sovereignty’ hi ahin patdoh uva hiche New Naga History chu India govt. manchah a semtup sah ding atup’u ahin hicheva New Naga ding chu Kuki ho chacha hung hiding abidoiyu ahi.

India noi’a umjeh’a Nam natna ho
(1). Kuki ti’a kihe nam khat chu nam 23 (22/23-Tribes) or nam 23 isoh doh tauvin, LushaiKuki hills a cheng ho Mizo tin michombeh danin aumdoh kit in ahi. India in Danpi asemin, hiche danpi chu eihon kikhentelna leh manthah nan inei tauvin ahi. Ajeh chu hiche constitution chun eimaho deideiya ingolna ndungjui cheh uva lamvai theina dia tha(Rights) eipeh’u ahi. Hiche Tribe 23 ho jouse hi India in eihindoh peh’u ahin hiche hohi Kuki history toh kitohlou ahin hina dihlou “FAKE IDENTITY” ahibouvin temporary settlement maimai ahi.

(2). Kuki Identity suhset ahiphat’a Kuki Tribes Demand Comittee in India government kom’a Any Kuki Tribes (AKT) ana thumdoh vanga chu hichu India koma kithumdoh/India recognised ahijeh’a Kukite dia British vaihom khang sunga Kuki hina original toh chun avalue kibang dehlou ahin Temporary socio-political nomenclature maimai bou ahin Kuki problem damna ding ahichom poi. Chule hiche AKT chu adeipa/athuneipan ama deideiya akihei lele thei phat chomkhat kicholdona ding maimai ahin 1950s jouva Tribe 23 kisemdoh hotoh ahoina leh ahoilouna kibangchat ahi. Ajeh ipi ham itile India government ban-gol noi’a recognised kibol ahijeh’a colonial status a toh chun a power kibang theilou ahi. India in recognised abol angaipon Historical record in ‘Kuki’ atidan tah’a chu Kuki ihiteng’u leh ‘Semthu Kuki hitalouva ‘Atahbeh Kuki’ ihung hi panbep diu, chuteng chule nam sung kah’a kitomona jouse dambep ding ahi.

Hijeh chun damna tahtah umdoh nadingin India toh kikhen angai in, chule eimaho history in independent tribe ihinau atuchah jing ahin, history dungjui’a politics ibol uva, hiche history chu ahung hindoh teng leh hiche ‘Tribe’ thu le ‘Nam’ thu’a natna jouse hi dam ding le beiding bou ahi. India Constitution noiya ium laiseuvin nam damna ding nasatah in bol jong leu hen India Constitution leh Kukite Traditional Rule of Laws kitohlou(allergic) ahi jeh in nam damna ding iboldoh chan uva kitomona ding athah thah penbe be jing ding ahi.

(3). Indian Constitution noiya ium uva pat’a Kuki Nam natna hung kipandoh ahibouvin eiho kisemthu ahipon hitobang ho neidoh nading chu India Constitution in free a eipeh mong-mong’u ahin, akisugepsa, akisulhasam eiho nam tobang dinga chu gilkiel pet’a same kine tobang liu jing ahi. Ahinlah Kukite hi piengui changgui, guinu thu’a kiholkhomte ihijeh chakhat u-hin sepailou kehpailouva eikankhom hamham’u ahibouvin, hiche jeh’a hi mangthah tahtah theilou ihiu chule thi-tobang hing-tobanga umdoh ihiu ahi. Hiche hi India in ama danpi dungjui’a eivaipoh khum jeh uva kon a piengdoh ahi.

(4) Kukiten i-history’u toh kitoh’a politics ibol tengleu inam pumpiuva Kuki ihi jengdiu ahitan, India in jatjat’a minam chom chom eisemdoh peh houhi aboncha beichaikei ding idamdoh pandiu bou ahi.
-----------------------------------------------------------------------------------------------------
Note:
~ Kua tawbang Article ahem? News sua nuam i um chun Khochungte Awgin bang tik lai inle contact thei zing ah.
Thuchian contact in 9500181689 or email in khochungteawgin2016@gmail.com
-------------------------------------------------------------------------------------------------------  

No comments:

KA Gospel Column

LHAGAO GA - SPIRITUAL FRUIT

TUNI LHAGAO ANPHAA (Thursday, 02/06/2016) -------------------------- Galatia 5:25 "Eiho Lhagaova hinga ihiule lhagao in ...

3 Bills ziak ah Kuki leh Naga ding khawm leu hin, i demand uh i mu thei diam uh?