Friday 19 August 2016

RECONCILIATION FORUM- SOPITE HUNGUN KIHOUTOH UTE



Ccpur | 18 August 2016 | Khochungte Awgin

 N.Lhungdim
Thangting House
             Pu T.S.Agou in asem Songmantam Dictionary a chun Reconciliation kiti thucheng hi KIHOU CHAMKIT NA, KIHOU THEI KITNA tin aledoh in ahi. Indian constitution amasapen 1950 a chun Manipur ah thinglhang miho hi Any Naga Tribe ahilouleh Any Kuki Tribe tin ana kihe in ahi. Hiche dan bupi a ana um chu 1956 kum in Govt.of India Tribe modification order khat ahin suo in Any Kuki tribe leh Naga tribe chu asubei un Naga tribe a ana kisim phabep Tangkhul, Mao kiti hojong chu ama ho tribe min in hetpeh na (recognized) ana bol uvin Kuki group a jao ho tribe 22 ham in ana khen jah uvin Chandel langa um Maring,Anal,Lamkang, Aimol kiti ho jong hi khankho dan le thisan a Kuki group a ana um ahi in chuche lou in Churachandpur ah apao ho dungjui a tribe a recognized ana kibol chu Paite, Hmar, Simte, Zou, Kom tiho in recognized ana kibolpeh in vetsahna in Paite pao tho jouse chu Paite tribe, Hmar pao tho jouse chu Hmar tribe, Zou pao tho jouse chu Zou tribe hiti chun ana um in ahi. Hiche achom chom a pao dungjui a Recognition kibolpeh hi khonung a politics a Kuki group ho ding a lhahsam na lentah manthah na thei lampi ahung hi doh tan  ahi. Tuni a iseinom pen uchu tu tu a Thadou pao itiu thoho phung 31

1.Guite                                    2.Doungel                               3.Sitlhou
4.Singsit                                  5.Kipgen                                 6.Haokip
7.Chongloi                              8.Hangsing                             9.Touthang
10.Lotjem                               11.Haolai                                12.Tuboi
13.Sahum                               14.Lupho                                15.Lupheng
16.Misao                                17.Mate                                  18.Baite
19.Lhungdim                          20.Ngailut                              21.Kilong
22.Insung                               23.Jongbe                               24.Lunkim
25.Lenthang                           26.Thangngeo                        27.Changsan
28.Lhangum                           29.Khongthang                      30.Lhanghal
31.Khoullhou

            Hiche phung 31 ho in hetphah lou khanga kipat a ana tho uh pao chu Govt.of India order no.Notification SRO24777-A Dated 29-oct-1956 dungjui in Thadou Tribe a kihetpehna ana bol un ahi.

           Hiche phung 31 val phungmin ahilou leh mi min khat a kihetpeh na ana kibol hi chuche phat lai a doh le son thei miphabep khat in kihoutoh na um lou a phungdang ho toh kihou nale kiphasah na ima umlou a amahon hiche phat laia agel dan a phapen inte tia pao khat tho phung 31  chu THADOU tia ana gop khom ahin eihon tu a hiche pao tho ho dinga kihet them louna,kitomona, kineisahna leh kikhentel na hojeh a social lam hihen politics lam hijongle chukit le literature lam hijongle lhahsam na lentah inei un ahi.

       Hiche order hi 1956 a ana kisuo hi tukum hi 2016 ahitan akum a sim in kum 60 alhingtan ahi. Kum 60 sung hi koimacha khat le khat kihoutoh theilou in ana um in hiche va hin koiman kihou toh ding gel toh ding koima cha ana umpon ahi. Hima jongle ningkum 2015 a kipat chun eiho community a lekha them tah tah service phatah tah muho le milham hijongle khohsah na le pohnat na neiho ahung kihou khom uvin hiche tribe min a ana kivo jeh a machal monaleh kihet them lou na hohi sei tohmo hipon te tia hiche RECONCILIATION FORUM tia ahin min vo va a sub title a “Sopite hungun kihoutoh ute” atiu ahi. Kum 60 sunga ina jah khahlou ina hetkhah lou koiman asei nom lou le asei ngaplou chu hiche phatchom ngai miphabep khat in anei anga toh doh a ahin chepiu hi kipa aum in ahi. Hiche tobang thucheng “Sopite hungun kihoutoh ute” tihi kum 60 sunga eiho lah a hung potdoh thucheng lah a ahoipen, aphapen le ngainom umpen thucheng ahi tin kagel in ahi. Hiche tobang aum khalou Bible seidan a KIPANA THUPHA hi hung lolhing tei ding in jong idei sah uvin hiche chung chang a hi lungthim,thale jung chule sumle pai ijat ahin sen utam tihi aman tamdan seijou hipon te. Hiche movement hi eiholah a koi hijongleh aching athem hita henlang ahao avai chuleh alen alal hijongle lung gelthei thilpha dei jousen apha e ahoi e kihoutoh ute ati louna ding um in kahe pon ahi.

        Hiche khangthah lung le thahat phabep khat in pontho tah a ahin boipi uh hiche Reconciliation Forum ahin semdoh va “Sopite hungun kihoutoh ute” tihi eiho community machalna dinga a hiche tailou sochatna ding lampi adang him him umlou ahi. Hiche ahi ikinep u ahi in hiche aguilhung loua kithopina inei lou ule leiset bei tokah a hiche pao thoho dinga hi kinepna dingle kingaina ding kipun khom na ding lampi umlou ahitai. Hijeh chun amitakip in society kangailu e itiva Literature lang, social organization lam hileh politics lama machal ding itiva ahileh hiche Reconciliation Forum hi lungthim,tha chuleh sum le pai a ikithopi uva suhbulhit a ium sah diu ahi. Eiho mopoh na ahi. Thingnoimi tamtah isem uvin leiset chunga pao khat tho lah a Thingnoi mi group tamna pen hinte kahet dan in 30 val ahitai tin akisei in ahi. Thingnoimi itiu ho hi masang Naga ten eihin no lai ule eihin suhboi laiva chu ana ngaikhoh jeh a chu koiman sem ute tijeh jong hilou va jat le nam ngailut na jeh a alunglut le athanom phabep khat in ana gondoh ahi. Tuhin leiset akikhel tan thingnoimi kiti hohi aum a phachom nalai ham khantou na a inei vam ahiloule lhahsam na ineivam tihi mijousen ahet ding ahi. Hiche ho tam le lhom lang sang a hi I tribe min uhi mikhat phung le chang a min hilou a phung 31 hohin kei a ahi ati thei u min khat hi holdoh na dinga RECONCILIATION MOVEMENT hohin “Sopite hungun kihou toh ute” tia kholhang asap u ahi. Ama hohin hiche hi hiute atiu ahipon ikihoutoh na pen a chun hiute atiu ahi. Abang khat in ginmo na anei un ahi. Amaho hin lungtheng sel a jat le nam ngailut na jal a koima sol lou a alungthim u atha u chule asun le pai uh atuo doh va ahinbol u ahi. Hiche tobang movement hi khangthah ten ahinbol uhi eiho paokhat tho ho dia thu ngainom umtah phattheiboh  channa thei lunggel ahi ti hi het chet in aphai. Vetsahna dingin I tribe chankhompiu Paite, Hmar, Zou kiti hohi mi min leh phungmin ahipon ahi apao tho uva chu kigom khom ahiu. Paite lah a chun phungle chang lang a eiho pao tho ho dimset ahi. Tepi na in Guite, Singson, Thangngeo, Lunkim, Baite, Lhungdim, Hangshing, Haokip le adang dang holah a Paite pao tho ho lah a ana um in ahin hinlah amahon phungmin sang in apao tho  uchu angailu lheh un ahi. Tule tu hin eiho lah social,literature leh politics lama a machal pen le kilung toh tah in aum khom thei un ahi. Hijeh chun eiho jong mi min ahilouleh phungmin khat a ina kihet jeh va lhahsam na ina nei u ahi. Hiche kihou toh na inei diu chu mi min le phungmin hilou ding ahi. Phung 31 hon keia ahi tia asan thei hileh machal na, khantou na, ipi lam hijong le machal na kipat na hung hiding ahi. Kum 60 sunga I tribe chanpi hou Hmar le Paite ho tobang inungdel dingu hi itih a iphah diu tam eiho pao khat tho ho sanga ale li a lhom ho chu igal vet tho u ahitan ahi. Hiche hi vangset um tah ichung va chu ahi. Lamkai masa hon ana gel toh lou jeh va sapset ichan nao khat hita ham tin kagel in ahi. Ahin la hiche phat lai a lamkai ho chu demle ngoh na inei uchu phachom ding in kagel pon ahi. Anung lang achesa chu nuse uvin tuni le jing a ding bou gel utin boipi utin jingle tuni bou  adin kihou toh ute. Eiho ding a social,literature le politics a sochatna lampi kilhung chu hiche tailou adang aumpon ahi. Hiche thu boipi alung atha le asum apaitoh doh hohi thale jung sumle pai in ipanpi joulou jongle til khou nale pachat na peleu hen ama ho dinga thahat na kibe na hung hiding ahi.   

https://khochungteawgin.blogspot.in/2016/08/reconciliation-forum-sopite-hungun.html

      Achung a isei uh toh doh na din KIKHELNA English a CHANGE kiti chu angai in ahi. Leiset a hin thil jouse aphat che dungjui a kikhel soh kei ahi. Akikhel lou Pathen bou ahi. Government na katoh lai in Department a nasatah a kikhel ding tohgon aum jeh in Calcutta a Regional Institute of Training a CHANGE MANAGEMENT thupi jangin Training hapta khat kaga jao in ahi. Change hi angai in ahi ahinlah aphalou lam a kikhel hilou a aphalam a kikhel ding ahi. Kikhel hi khantouna leh machal na ahi. “Change is for progress and betterment”. English quotation khat in “One reason people resist change is because they focus on what they have to give up instead of what they have to gain”ati bangin alhangpi in gollui lam kum tam lang hon kikhel hi adei povin ahi. Kum tam jongle alunggel tulai khangthah ho toh kitoh a gel hon KIKHEL adei un ahi. Khangthah hon alhangpi in kikhel adei un ahinlah khangthah hijongle alunggel gollui nalai hon KIKHEL adei pou vin ahi. Science le Technology hatah a akhan tou jeh hin leiset hi aki ha khel beh seh in 1986 kum a Calcutta posting kahi lai in kachanu Tezpur a phone a  houpi na ding in South Calcutta Gariahat apat in Telegraph office Central Calcutta a um Trunck call bol din kaloinu toh kache jui lhon in mi queue in akigol in ahi. Tun mijouse tobang in Mobile phone inei un ium na mun chiet a koi hileh tichu gamdang mundang inop nop a call bolthei ahi. Chukitle masang in photo la ding mi achom in aum tun mobile phone nei jouse photographer asoh tan ahi.1960 kum in Matric kapass in hiche kum chun tua eiho pao tho ho Manipur a mi sagi(7) bou ahi. Tun Doctorate mu jeng jong khut jung a simthei lou khop in aum tan ahi. Hibanga leiset kikhel isei uva ivet ule Tribe dang dang ho eiho sanga lhomjo hijongle social, literature chule politics lam a igal vettho uh ipi jeh ham “Eipao tho ho hi kikhel theilou te ihi jeh u ahi”. Khaiye sopite hetphah lou khanga kon a phung 31 hon pao ana tho uchu mi kim khat in hiche hi kei a ahi ati thei uh phung min le mi min hilou khat a ikhel doh diu hi imakho uh ahi. Thadou le Thadou toh kimat jep hon Thadou suh mang nading ahi tia gel loi aum e.Thadou hi akikhel theipon chuleh akisumang thei poi. Tribe min vang aki khel thei e. Tribe min a Thadou man da thei ahi chule Tribe min a aki man da jeh a Thadou hi mang thei ahipon ahi. Hiti a tribe min a inei jeh uva amin jeh a kikhen tel a ium jing sang uvin atoukhom dia lomho toukhom henlang kilung to na thei min khat in um ute tia kisei ahi in Thadou dem na a kisei ahipon kipum khat di khohsah jal a I tribe uh thu joh kisei ahi. Vetsah na ding in masang a Mikir kiti hon jong Mikir chu adei ta povin kitoh tah in Karbi akiti ta vin chuleh Missing hon jong ahuop neo jeh uchun Miri akitiuvin ahi. Achung a isei bang uvin kikhel loule kikhel thei lou chu Pathen ahi. Leiset mi kikhel theilou chu Pathen douna tobang joh ahi.

        RECONCILIATION FORUM hon “Sopite hungun kihou toh ute tihi thu dei um tah le jah nom um tah ahi kihou toh lou in imacha ahithei poi. Nule pa jeng jong akihou toh lou ule insung machal jilou ahi hijeh chun “Sopite hungun kihou toh ute ilungput u khel ute .Tu le khonung a pao khat those social,literature leh politics lama machal na ding in pan lacheh ute”.         
           

No comments:

KA Gospel Column

LHAGAO GA - SPIRITUAL FRUIT

TUNI LHAGAO ANPHAA (Thursday, 02/06/2016) -------------------------- Galatia 5:25 "Eiho Lhagaova hinga ihiule lhagao in ...

3 Bills ziak ah Kuki leh Naga ding khawm leu hin, i demand uh i mu thei diam uh?